Ei tosiaan mene elämä aina ihan suunnitelmien mukaan ja sekös aiheuttaa ongelmaa ongelman perään. Ei siinä muuten mitään, ihan hyvin kun itse osaan omat ongelmani heittää helposti Alkon tuotteiden harteille, mutta siinä vaiheessa kun on kännipäissään parisuhteeseen joskus ryhtynyt niin yllättävänlainen taakka tulee harteille silloin välillä, kun sen toisen osapuolen angstienratkontakyky ei olekaan enää ihan yhtä yksinkertainen kuin omani. Tosin onneksi meikällä on tässä El Timppa pitämässä seuraa - se ei vittuile eikä valita, vaan keskittyy ainoastaan tarjoamaan iloista mieltä. (Mitä nyt joskus vähän fyysistä pahoinvointia välissä, jos satun kyseistä Timppaa liian innokkaasti kaulailemaan, mutta pikkujuttuja moinen.)
Haluan kämpän jostain, samantekevää mistä hevonperseestä se repiytyisi, kunhan edes jostain. On nimittäin tullut tässä viime aikoina jokin hassu tarve saada kontrolloida asuinympäristöni siisteys- ja järjestystasapainoa neuroottisissa määrin, plus olisihan se mukavaa jos olisi joku paikka missä vakituisesti olla, kodiksikin kutsuttu mesta siis. Kuluneiden viikkojen kuluessa on tullut jaariteltua niin sossujen kuin psykiatrienkin kanssa loputtomiin, ja nyt on onneksi sentään jo asuntohaut jossain määrin päässeet käyntiinkin.
Ei ole hitonkaan vertaa hajua, mihin elämä tästä hetkestä eteenpäin tulee minua heittelemähän, ja voipi vain toivoa parasta että edes jotain tapahtuisi mahdollisimman pian. Joo. Ei tässä nyt muuta, on vain tarve selostaa jotain jonnekin. Harvinaisen iloinen blogipäivitys tämä. Mieleni on valoisa kuin aurinko ja ulkona 24/7 rummuttava vesisade viilentää päivittäin hipiääni oikein miellyttävästi.
: CCC Olen surullinen ja haluaisin siideriä mutta minulla ei ole rahaa. Ihan hyvä toisaalta kyllä kumminkin, koska siideristä lihoisin entisestään läskimmäksi löllöpallokalaksi ja pömppikseni ja kaksoisleukani pinta-alat alkaisivat kohta vallata jo kanssaihmistenkin elintilaa.
Olenpas positiivinen. Kukkia ja keijupölyä kaikille, sitähän riittää.
